Vasemman käden salaisuus

Abby_Nkungu1.jpg

Singidan pressiklubin puheenjohtaja Abby Nkungu on pappismiehiä.

HANNA

Sähko on hyödyke, jonka tarpeellisuuden huomaa, kun sitä ei ole. Tansaniassa sita säännostellään nyt paljon. Tansania tuottaa pääosan sähköstään vesivoimalla. Kun ei sada riittävästi, ei ole sähköäkaan. Sähkö katkaistaan vuorotellen eri kaupunginosista aina muutamaksi tunniksi kerrallaan.

Onneksi nykyiset led- taskulamput ovat tehokkaita.

Torstaina heräsimme heti kolmen jälkeen ja matkustimme 13 tuntia bussilla. Nyt olemme Singidassa, joka on noin 200000 asukkaan kaupunki Tansanian sisämaassa.

Täällä satoi, kun tulimme, mutta vain sen verran, että kastuimme vaihtaessamme linjurista maasturin kyytiin.

Singida sijaitsee ylätasangolla noin 2000 metriä meren pinnasta, joten täällä ei ole niin kuuma kuin rannikolla.

Majoitumme roomalaiskatolisen kirkon koulutuskeskuksessa. Pihapiirissämme nunnat pitävät kahvilaa, josta mieluusti myyvät myos Safari- ja Kilimanjaro-olutta.

Tansanialainen olut on ihan tavallista lageriä. Sita myydään puolen litran pulloissa. Hinta on 1600 shillinkiä eli noin 80 senttiä.

TERHO

Sähköpostin lähettäminen Tansaniasta ei ole yksinkertaista.  Hymyilevä hotellivirkailija tulee tietokoneelle kirjoittamaan salasanayhdistelmiä neljän A4 paperin verran, ja puolen tunnin kuluttua toteaa että ”we have a problem” ja sitten loppuu sähkö. Siinäpä on sitten aikaa esittäytyä ja kertoa mistä ollaan ja kuinka hänkin haluaisi joskus tulla meille, mutta ”there is a problem” viisumia on vaikea saada. Jep, ja sitten huoneeseen joka on siisti ja koko paikkaa siivotaan koko ajan, mutta silti rotta juoksee iloisesti vastaan rappusilla. Bussi Singidaan lähtikin sitten aamuneljältä, ja resepsuunista soitetaan aamukolmelta että bussikuski ei ole vielä tullut; kiitos tiedosta.

Bussimatkalla sain kokemusta siitäkin miksi vasen käsi on likaisia asioita varten. Morongoron linja-autoasemalla, noin yhdeksän tunnin istumisen jälkeen kävin vessassa. Ovia ei ollut, ja lattiassa posliininen reikä. Wc paperin tilalla oli sanko jossa oli vettä ja kauha. Olihan se hiukka hämmentävää toimia niin kuin siinä pitää toimia; huudella Jambo ohikulkeville ihmisille ja pitää laukusta kiinni ja sitten se vasen käsi… Nyt on vessapaperia kassissa, aina. Myöskin käsidesi on ahkerassa käytössä.

“Shall I write here that I came from Finland or from Dar Es Salaam? Vastaus nunnalta tulee varmasti kuin luotijuna: Yes! Siihen voi vastata vain niin kuin täällä aina vastataan kun ei oikein tiedä mistä on kysymys: Salama, eli rauhaa. Rauhaa piisasikin aamuun asti kunnes paikalliset varikset aloittivat Marabou linnun johdolla konsertin, johon yhtyi myös imaami ja katollinen kirkko.

Tapasimme eilen syödessämme paikallisen journalistin ja kohtasimme hänet tänään. Tai niinhän me luulimme. Pieneen täyteen ahdettuun huoneeseen oli saapunut kymmenkunta Pressiklubin ihmistä. Puheita pidettiin ja luotiin yhteyksiä.

Huomenna Msingiin. Siellä ei ole sähköjä, mutta lepakoita ja muita eläviä on.

Kommentti artikkeliin “Vasemman käden salaisuus”
  1. avatar Mikko Mallikas sanoo:

    Kiva blogi 🙂 Oletteko vielä matkalla Dar Es Salaamiin GOINGiin http://www.goigsociety.org/ tapaamaan HAMKin opiskelijoita? He ovat palaamassa Suomeen jo ensi viikon la-su.

Jätä kommentti

css.php